Tommy tycker om mig och ja vet att det är sant

Muistatteko kyseisen Carola Häggvistin biisin jostain 90-luvulta? Se kappale tuli mieleeni, kun jollain ilmaisulla pitäisi kuvata päällä olevaa Tommy Hilfigerin jakkupukua, heh. 

Ennen kuin mennään kyseiseen asuun, niin muutama sananen sunnuntaista. Kerroinkin jo aikaisemmassa postauksessa, että kävimme tutustumassa meille parin viikon kuluttua luovutettavaan pikkuruiseen Pomeranian -pentuun. Oli mahdottoman jännittävää tavata kyseinen olento ensimmäistä kertaa ja tunnustella omiakin fiiliksiä. Instagramissa on kuvadokumenttia yhteisestä hetkestämme, eli käyhän kurkkaamassa, klik.

Ensimmäinen ajatus oli tietysti, että eihän noin suloisia pikkupalleroita voi olla edes olemassa:) Ja kuinka mahdottoman pieneltä voi kuusiviikkoinen pentu näyttää. Se oli todellakin ihan mahdottoman pieni ja siitäkin vielä paljon pienempi. Jotenkin sitä käsittämätöntä kokoa ei saa oikein mitenkään vangittua valokuviin.. Ja sellainen hönttiys mitä pieneen huteraan pentuun liittyy - kun jalat ei vielä oikein kanna, hyppiminen innostaa, mutta ei vielä ihan onnistu, kuinka pienenkin esteen ylittäminen heittää pienen palleron rähmälleen maahan ja yleensäkin kun maailma on vielä niin uusi ja ihmeellinen paikka:)

Kaikki pentueen kolme pentua oli luonteeltaan ihan erilaisia. Tyttöpentu oli porukan vilkkain villililli ja meille tuleva pentu oli puolestaan porukan absolutely rauhallisin versio. Siinä missä tyttöpentu näykki hampaillaan kaikkea, mihin sylissä sai pikkunaskalihampaansa iskettyä, meille tuleva pentu keskittyi lähinnä lipomaan kielellään naamaa. Varsinainen hurmuripoika <3 Vaikka kaikki olivatkin ihania, sitä ei käy kyllä kiistäminen:) Porukan keskimmäinen, kooltaan pienin poika oli puolestaan sisaruskatraan arkajalka, jolle kaikki uudet asiat oli lähinnä pelottavaa.

Pari viikkoa tosiaan vielä, niin urhea pikku Leo muuttaa meille asumaan:)

Hilfigerin neulos -jakkupuvusta voisi sanoa muutaman sanasen. Ensinnäkin sen, että sekä jakku että hame ovat kyllä erikseenkin ihan kelpovaatteita ja erityisesti tykkään yläosan istuvuudesta. Jakku istuu päälle todellakin kuin hansikas ja sitä voi tietysti pitää joko auki tai kiinni eli vaikka semmoisenaankin, ilman mitään erityistä aluspaitaa. Tänään yhdistin asun pinkin DKNY:n silkkipaidan kanssa, ihan vaikka kostoksi jatkuville sadekeleille:)

Mutta. Jatketaan me työntekoa, joilla loma on joko takana tai vasta edessäpäin ja toivotellaan muille mukavia lomapäiviä! Ha det bra!