Outfit of the leisure day and notes about my (un)lucky Celine bag

Olemme viettäneet viikonloppua Vierumäellä meidän pienimmäisen cheer -leirin huoltojoukoissa. Hänellä on kohtuullisen rankka 11 tunnin treenauksesta koostuva leiriviikonloppu tuota pikaa takana. Aikamoista! Jännää kuulla, onko paikat ihan jumissa ja mikä on fiilis urakan jälkeen. Odottelen häntä nimittäin tässä hotellin aulassa.

Olimme eilen ystäväpariskunnan kanssa golfradalla ja minun roolina oli lähinnä haravoida bunkkereita heidän jäljiltään, heh. En ole koskaan innostunut kyseisestä harrastuksesta ja veikkaanpa, että eilinen rundi ei ainakaan kasvattanut innostustani. Kierroksen alussa alkoi nimittäin sataa kaatamalla ja salamakin pamahti IHAN viereen. Meillä neljällä aikuisella tuli kiire pois kentän laakeimmalta kohdalta ja menimme (lue: juoksimme) odottelemaan ukkosen laantumista vieressä olleen supan pohjalle. Hitto kun säikähdimme! Golfkärpänen ei päässyt tälläkään kertaa purasemaan meikäläisestä:)

Ainiin, kävin eilen myös urheiluhierojalla vähän "runneltavana" ja illalla vielä Á la Carte -ravintolassa syömässä, ihan niinkuin kunnon lomareissulla konsanaan. Ja tänään vielä juoksulenkillä ihanissa järvenranta -maisemissa. Ihan superkiva viikonloppu ja Helsingistä vain tunnin ajomatkan päässä!

Olette kyselleet kovasti minun epäonnekkaan Celinen kuulumisia ja ajattelinkin nyt vähän valottaa nykytilannetta, kun laukku on sattumoisin mukana täällä Vierumäellä. Jos ette tiedä tai muista, mistä oikein oli kyse, niin lukaiskaa tämä postaus näin, klik.

Elikkä siis, Zara ei suostunut kustantamaan Celinen puhdistusta ja he pitivät itsepintaisesti kiinni siitä, että laukun värjäytyminen oli minun oma moka. Pidin Zaran uusia housuja jalassa tasan yhden kerran ja laukku oli sen jäljiltä ihan kammottavassa kunnossa. Ja olen sentään pitänyt laukun kanssa vaikka minkälaisia vaatteita, eikä mistään ole tarttunut nahkaan mitään vastaavaa.

Sain teiltä ihan loistavia puhdistusvinkkejä (kiitos niistä!) ja testailin epätoivoissani niistä muutamaa. Soitin myös parille pesulalle, mutta he eivät ottaneet laukkua vastaan. Ymmärrän erittäin hyvin, koska nahka on tietysti hyvin arkaa ja omaisuus kohtuullisen arvokas. Epäonnistumisen riski olisi heille ollut liian iso.

Puhdistin laukkua erittäin varovasti ensin nihkeällä ihmesienellä ja sen jälkeen vielä nahan puhdistusaineella, jollain ihan tavallisella, jota sattui kotona olemaan. Olen nimittäin puhdistanut meillä kotona olleen valkoisen Natuzzi -nahkasohvan sillä samaisella aineella jokunen vuosi sitten ja siitä tuli oikeasti kuin uusi. Sitä samaista ainetta testasin nyt siis Celineenkin, tosin supersuper varovasti.

Lopputulos ei näyttänyt kovinkaan lohdulliselta ja ajattelin, että aikalailla p*ska homma. Ja että en suostu itkemään tai edes murehtimaan asiaa, koska elämässä on niin paljon tärkeämpiäkin asioita kuin mitätön Celinen laukku. Ihan sama, nielen tappion.

Unohdin laukun pariksi kuukaudeksi, ja kun viimein sitä hipelöin, en ollut uskoa silmiäni. Sinisestä väristä ei ollut enää tietoakaan! Jotenkin se oli vaan siitä hävinnyt, kuivunut kai ja varissut pois. En todellakaan tiedä, mitä oli tapahtunut, mutta tosiaan, laukku oli samassa kunnossa kuin ennen tätä housuepisodia! Ehkä tämä puhdistusoperaatio nosti jotenkin sen sinisen värin pintaan, en todellakaan tiedä..

Eli jos kaipaatte vinkkejä, miten tällaiset yllättävät ja yhtäkkiset värjäymät saa puhdistettua nahan pinnasta, niin en valitettavasti osaa antaa niitä teille. Ehkä se taikasana oli myös se, että aloitin puhdistuksen heti, enkä antanut sen jämähtää kiinni. Ihmeellistä ja vähän niinkuin laukku olisi herännyt kuolleista:)

Muutama sana vielä asusta. Beige laatikkomallinen paita ja tiukat housut on meikäläisen päällä niin supertuttu näky. Kuten ensimmäisessä "historian havinaa" -postauksessakin kävi ilmi, samanlaisista elementeistä koostui asu jo viisi vuotta sitten:) Tämä Your Facen superihana paita on ollut yksi parhaimpia hankintoja, joita paitarintamalla on tullut tehtyä. Napit takana, vähän vajaamittaiset, aavistuksen trumpettimaiset hihat ja helmassa leveä resori tekevät paidasta jotenkin niin chic. Minulla on samainen paita myös mustana ja sekin on nähnyt päivänvaloa jo lukemattomia kertoja. Myös systeri ihastui paitaan niin, että hankki itselleenkin mustan version.

Kenkiä ei tullut kuvattua kovinkaan tarkkaan - ne on ihanat bling-bling -espadrillot, jotka ostin taannoiselta Tallinnan matkalta. Maksoivat 20,96 Euroa, heh. Parhaat kesäkengät, evö.

Mutta. Minä lähden kohtapuoliin noutamaan mun pienokaisen ja sen jälkeen pääsemmekin taas kotimatkalle. Kotiin on aina ihana palata <3

Hyvää alkavaa uutta viikkoa ystävät ja nähdään taas! Onko teillä muuten jokin turva-asu, joka pelastaa tilanteen kuin tilanteen ja päivän kuin päivän?