Marraskuun kunniaksi kaivelin taas vanhoja arkistoja vuosien takaa. Vuorossa on asuja postauksista, jotka olen julkaissut näihin samoihin aikoihin viiden viimeisen vuoden aikana eli lähtien marraskuusta 2011. Joka kerran olen yhtä yllättynyt, kuinka tyyliasioissa ei ole nähtävissä paljoakaan kehitystä, koska aika suuri osa näistä asuista näyttää omaan silmääni edelleen ihan hyviltä ja moni kuvien asuista tai niiden osasista on vieläkin käytössä.
Mutta ennenkuin menen asuihin sen tarkemmin, kerrottakoon muutama sananen Lontoon kuulumisia. Olin siis Lontoossa kaksi kokonaista päivää yhdessä systerin tyttären Siirinkanssa. Siiri on aina ollut iso osa minun ja meidän elämää ja on ollut monet monet reissut mukana, ihan pienestä lähtien. Olinpa vastassa häntä myös hänen syntymänsä hetkellä reilut 19 vuotta sitten.
Ensimmäisen Lontoon -päivän sain viettää Siirin kanssa ilman minkäänlaista ohjelmaa ja mehän käytimme sen kaupunkia kiertäen. Kävimme shoppailemassa (vaikka saldo jäikin perin vähäiseksi..), kahviloissa ja syömässä ihan mielettömän hyvässä italialaisessa ravintolassa Argyll Streetillä. Vettä satoi välillä saavista kaatamalla, mutta eipä me annettu sen juurikaan häiritä, koska Lontoossa pitää aina varautua sadekeleihin.
Varsinainen businesspäivä olikin sitten kaikkea muuta kuin rentoa fiilistelyä. Tapasin taas businesstyyppejä ympäri maailmaa, eli Brittien lisäksi mm. Kuwaitista, Ukrainasta ja Ruotsista. Olen aina kuin Liisa Ihmemaassa, kun pääsen jakamaan heidän kanssaan ajatuksia. Olen nimittäin tiedonjanoinen tapaus ja haluan tutustua uusiin ihmisiin ja uusiin kulttuureihin aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Heiltä oppii aina jotain uutta ja maailmankuvakin mukavasti avartuu. (Pakko muuten jakaa tässä yhteydessä yksi mieleenpainuvimmista opeista, jonka Ville Tolvaselta taannoin kuulin - eli "Kysele paljon, mutta älä kopioi ketään!" Se on juuri se oppi, jota olen noudattanut koko aikuisen ikäni. Välillä on toki "tullut lunta turpaan", mutta suuressa kuvassa se on ollut kyllä paras ja toimivin toimintatapa, evö.)
Ihana olla taas kotona, ja olo on ollut tänään vähintäänkin rähjääntynyt. En oikein osaa nukkua kunnolla hotelleissa ja sehän jo yksinään kostautuu myöhemmin. Plus vielä kävelyä noin parikymmentä kilometriä sekä tietysti tiukka businesspäivä vieraalla kielellä sekä yölento päälle syö ainakin minun tehoja aikalailla hetkeksi aikaa..
Mutta palataanpa niihin asuihin.
2011: Ensimmäinen asu on viiden vuoden takaa ja muuten peräisin Lontoosta, laukkua myöten! Ostin hameen ja neuleen Regent Streetiltä Banana Republicin liikkeestä ja se oli kyllä asurakkautta ensi silmäyksellä. Bongasin tämän kokonaisuuden jo heidän nettikaupastaan ja olin ikionnellinen, kun löysin sen myöhemmin "livenä" myös liikkeestä. Myin paidan vasta nyt syksyllä kirpparilla, mutta hame löytyy edelleen kaapista. Paita oli vieläkin ihan moitteettomassa kunnossa, vaikka sitä on tullut pidettyä monet monet kerrat.
![]()
2012: Kuten olette varmaankin noteeranneet, olemme olleet Marjukan kanssa ystäviä oikeastaan ihan blogitaipaleen alusta saakka ja alla ihan ensimmäinen yhteiskuva meistä:) Yritin (siis todellakin yritin) poseerata samaisella paikalla, missä Marjukkakin tapasi omassa blogissaan tuohon aikaan poseerata. Tämäkin asu oli muuten (neuleen alla olevaa kauluspaitaa lukuunottamatta) myös jonkun Lontoon matkan löytöjä! Jopas sattui Lontoota kerrakseen tähän postaukseen..
![]()
2013: Ihana ja mun ainokainen jumpsuit! Kerroinkohan aikoinaan tämän asun esittelypostauksessa, miten tuon haalarin ostoprosessi oikein meni? No, sehän meni niin, että olimme erään miespuolisen kolleegani kanssa Kööpenhaminassa työreissulla ja sain kuin sainkin houkuteltua hänet pidättelemään sadekeliä johonkin randomliikkeeseen Strögetillä. Näin tämän kivan haalarin ja kiikutin sen kassalle. Ostoprosessi kesti kokonaisuudessaan ehkä noin neljä minuuttia, eikä kolleegakaan ehtinyt kokea pitkästyksen tunnetta. Ja minä pääsin shoppailemaan sen neljä minuuttia sillä reissulla. Jumpsuitti on muuten nykyään Siirillä ja pitääkin kysästä häneltä, että mitähän tälle nykyään kuuluu:)
![]()
2014: Ponchot on aina olleet vaatekaappini kulmakiviä. Tämä Holebrookin versio on edelleen kovassa käytössä, koska se on superlaadukas, lämmin ja hyvännäköinen. Lentokoneessakin minulla on oikeastaan aina joku poncho käsimatkatavaroissa. Ja kesällähän se ajaa usein takin roolia. Ihan pööfekt vaatekappale siis. Kuten myös kuvissa näkyvä nahkahame.
![]()
2015: Olinkin melkein unohtanut Banana Republicin kivan kellohameen! Tykkään todella paljon asusta eikähän tuosta ajankohdasta ole kuin vuosi aikaa. Your Facen paita on myös superlaadukas ja niin klassinen malliltaan. Sellaiset on yllättävän harvassa!
![]()
Mitäs te tykkäätte tästä aikamatkasta ja olisi mukava kuulla, mikä on teidän suosikki? Minua itseäni puhutteli eniten ihan ensimmäinen eli vanhin asu, koska siihen sisältyi niin suurta asurakkautta, suurinta näistä kaikista:)
Ja oikein ihanaa viikonloppua <3
Mutta ennenkuin menen asuihin sen tarkemmin, kerrottakoon muutama sananen Lontoon kuulumisia. Olin siis Lontoossa kaksi kokonaista päivää yhdessä systerin tyttären Siirinkanssa. Siiri on aina ollut iso osa minun ja meidän elämää ja on ollut monet monet reissut mukana, ihan pienestä lähtien. Olinpa vastassa häntä myös hänen syntymänsä hetkellä reilut 19 vuotta sitten.
Ensimmäisen Lontoon -päivän sain viettää Siirin kanssa ilman minkäänlaista ohjelmaa ja mehän käytimme sen kaupunkia kiertäen. Kävimme shoppailemassa (vaikka saldo jäikin perin vähäiseksi..), kahviloissa ja syömässä ihan mielettömän hyvässä italialaisessa ravintolassa Argyll Streetillä. Vettä satoi välillä saavista kaatamalla, mutta eipä me annettu sen juurikaan häiritä, koska Lontoossa pitää aina varautua sadekeleihin.
Varsinainen businesspäivä olikin sitten kaikkea muuta kuin rentoa fiilistelyä. Tapasin taas businesstyyppejä ympäri maailmaa, eli Brittien lisäksi mm. Kuwaitista, Ukrainasta ja Ruotsista. Olen aina kuin Liisa Ihmemaassa, kun pääsen jakamaan heidän kanssaan ajatuksia. Olen nimittäin tiedonjanoinen tapaus ja haluan tutustua uusiin ihmisiin ja uusiin kulttuureihin aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Heiltä oppii aina jotain uutta ja maailmankuvakin mukavasti avartuu. (Pakko muuten jakaa tässä yhteydessä yksi mieleenpainuvimmista opeista, jonka Ville Tolvaselta taannoin kuulin - eli "Kysele paljon, mutta älä kopioi ketään!" Se on juuri se oppi, jota olen noudattanut koko aikuisen ikäni. Välillä on toki "tullut lunta turpaan", mutta suuressa kuvassa se on ollut kyllä paras ja toimivin toimintatapa, evö.)
Ihana olla taas kotona, ja olo on ollut tänään vähintäänkin rähjääntynyt. En oikein osaa nukkua kunnolla hotelleissa ja sehän jo yksinään kostautuu myöhemmin. Plus vielä kävelyä noin parikymmentä kilometriä sekä tietysti tiukka businesspäivä vieraalla kielellä sekä yölento päälle syö ainakin minun tehoja aikalailla hetkeksi aikaa..
Mutta palataanpa niihin asuihin.
2011: Ensimmäinen asu on viiden vuoden takaa ja muuten peräisin Lontoosta, laukkua myöten! Ostin hameen ja neuleen Regent Streetiltä Banana Republicin liikkeestä ja se oli kyllä asurakkautta ensi silmäyksellä. Bongasin tämän kokonaisuuden jo heidän nettikaupastaan ja olin ikionnellinen, kun löysin sen myöhemmin "livenä" myös liikkeestä. Myin paidan vasta nyt syksyllä kirpparilla, mutta hame löytyy edelleen kaapista. Paita oli vieläkin ihan moitteettomassa kunnossa, vaikka sitä on tullut pidettyä monet monet kerrat.
2012: Kuten olette varmaankin noteeranneet, olemme olleet Marjukan kanssa ystäviä oikeastaan ihan blogitaipaleen alusta saakka ja alla ihan ensimmäinen yhteiskuva meistä:) Yritin (siis todellakin yritin) poseerata samaisella paikalla, missä Marjukkakin tapasi omassa blogissaan tuohon aikaan poseerata. Tämäkin asu oli muuten (neuleen alla olevaa kauluspaitaa lukuunottamatta) myös jonkun Lontoon matkan löytöjä! Jopas sattui Lontoota kerrakseen tähän postaukseen..
2013: Ihana ja mun ainokainen jumpsuit! Kerroinkohan aikoinaan tämän asun esittelypostauksessa, miten tuon haalarin ostoprosessi oikein meni? No, sehän meni niin, että olimme erään miespuolisen kolleegani kanssa Kööpenhaminassa työreissulla ja sain kuin sainkin houkuteltua hänet pidättelemään sadekeliä johonkin randomliikkeeseen Strögetillä. Näin tämän kivan haalarin ja kiikutin sen kassalle. Ostoprosessi kesti kokonaisuudessaan ehkä noin neljä minuuttia, eikä kolleegakaan ehtinyt kokea pitkästyksen tunnetta. Ja minä pääsin shoppailemaan sen neljä minuuttia sillä reissulla. Jumpsuitti on muuten nykyään Siirillä ja pitääkin kysästä häneltä, että mitähän tälle nykyään kuuluu:)
2014: Ponchot on aina olleet vaatekaappini kulmakiviä. Tämä Holebrookin versio on edelleen kovassa käytössä, koska se on superlaadukas, lämmin ja hyvännäköinen. Lentokoneessakin minulla on oikeastaan aina joku poncho käsimatkatavaroissa. Ja kesällähän se ajaa usein takin roolia. Ihan pööfekt vaatekappale siis. Kuten myös kuvissa näkyvä nahkahame.
2015: Olinkin melkein unohtanut Banana Republicin kivan kellohameen! Tykkään todella paljon asusta eikähän tuosta ajankohdasta ole kuin vuosi aikaa. Your Facen paita on myös superlaadukas ja niin klassinen malliltaan. Sellaiset on yllättävän harvassa!
Mitäs te tykkäätte tästä aikamatkasta ja olisi mukava kuulla, mikä on teidän suosikki? Minua itseäni puhutteli eniten ihan ensimmäinen eli vanhin asu, koska siihen sisältyi niin suurta asurakkautta, suurinta näistä kaikista:)
Ja oikein ihanaa viikonloppua <3
Seuraa blogiani: