Jeansit

Viime viikonloppu oli taas niitä ajankohtia, että olisi pitänyt olla monessa paikassa yhtä aikaa. Tylsää tuottaa ihmisille (tai ainakin itselle) pettymyksiä sen tähden, että on vaan pakko priorisoida tämä lähin ja tietysti tärkein yksikkö kaiken edelle. Tai no, eihän elämässä ole pakko kuin syntyä ja kuolla - kaikki muu on vapaaehtoista ja valinnat aina luopumista jostain toisesta jutusta. Pettymysten tuottaminen on siitä huolimatta tylsää!

Olin melkein unohtanut, että olin varannut sunnuntaiksi kirpputoripaikan Kattilahallin kirppikseltä ja olinkin ihan vähällä pistää hanskat tiskiin sen kanssa. Otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja jo pelkkä ajatus siitä, että saan kaappeihin lisää tilaa, vei lopulta voiton. Ja niin minä siellä sitten olin kasoineni muutaman tunnin. Ja miten mahtava fiilis olikaan sen jälkeen! Pääsin nimittäin isosta osasta tavaraa eroon ja ai että, miten vapauttava tunne se onkaan.

Lauantaina oli juniorin tärkeä kisapäivä ja latasinkin Instagramin MyStories -puolelle joitain tunnelmapaloja päivästä. Ne videonpätkät tai valokuvat tosin häviää 24 tunnissa sieltä eli lauantain kisatunnelmia ei valitettavasti ole enää nähtävillä. Olen muuten tykästynyt kovasti MyStories -ominaisuuteen, kuten moni muukin, koska sinne tulee jatkuvalla syötöllä uusia seurattavia. En näe enää oikeastaan minkäänmoista tarvetta Snapchatille, kun MyStories ajaa ihan samaa asemaa ja kehittyy kovaa vauhtia esikuvansa tasolle.

Lauantain kisat oli juniorille hienoinen pettymys ja oikeastaan hyvä niin. Hän kisaili niin oman joukkueensa kuin pienen stunttiryhmänsä kanssa nousijan roolissa. Hänenkin on tärkeää oppia käsittelemään pettymyksen tunteita ja minusta oli vanhempana hienoa seurata, miten hän sitä työstää ja haluaa työstettävän. Hän on kuitenkin tuore kilpaurheilija, eikä tämmöisiä tunteita ole aikaisemmin tarvinnut miettiä. Pahintahan olisi ollut, että hän olisi heittänyt hanskat tiskiin ja todennut, että hän lopettaa koko harrastuksen. Hänhän siis kisailee Cheerleadingissä edistyneitten minien tasolla ja vaikuttaa aikamoiselta luonnonlahjakkuudelta. Hän on harrastanut sitä vajaan vuoden ja jo viime kesänä hänet kutsuttiin edistyneitten ryhmään eli seuransa edustusjoukkueeseen.

Hän mietti ja analysoi (11-vuotiaan "elämänkokemuksella") tilannetta ensin omassa päässään ja totesi sen jälkeen, että hän haluaa sellaiseen joukkueeseen, jonka kanssa hän voi kisata voitosta. Sitten alkoikin armoton googlettelu ja tänään hän luetteli minulle toimintaohjeita, jotta hänen laatimansa suunnittelma onnistuu. Ja täynnä intoa ja energiaa! Minulla olikin siinä energiahuumassa täys työ pitää hänet tänään poissa salilta, jotta ne pienet ja hauraat nivelet, luut ja lihakset lepäisi edes hetken verran. Sen lisäksi, että hän on käsittämättömän taipuisa, hän on myös tarmokas ja päämäärätietoinen tyttö! Me so proud <3

Asusta vielä muutama sana. Farkut on KappAhlin pitkälahkeiset, vähän alaspäin levenevät farkut, joitten lahkeet on lyhennetty saksilla ja sitten nypitty nuppineulalla niin, että reunasta on saatu hieman "rosoinen". Trashionista Outi Pyyn oppeja noudattaen siis. Trendikkäät farkut saa näinkin helpolla, eikä sen kummempia taitoja siihen tarvita! Erityishuomiota pyydän kiinnittämään ranteissa oleviin nahkakoruihin, joista teen vielä tarkemman postauksen parin viikon kuluttua. Yksinkertaiset nahkaremmit ranteessa on meikäläisen juttu, koska en vaan yksinkertaisesti ole sellainen "bling-bling" -koruihminen. Vaikka haluaisinkin ja vaikka ne näyttää muiden päällä hyvältä!  Korut on MariFly -merkkiä ja niitä tullaan myymään Hämeenlinnassa ihanissa, tunnelmallisissa joulutapahtumissa (Korttelijoulu Wetterhoffin talolla 10.-11.12 ja Tuomaan Markkinoilla Hämeen linnassa 17.12). Pääkaupunkilaiset hoi - tehkää ihmeessä tunnelmallinen jouluretki Hämeenlinnaan, koska nuo tapahtumat on jotain, jotta ette koe täällä Helsingissä. Niissä on aivan erityistä joulutunnelmaa!

Minulta on kuulkaas tilattu thaimaalaista ruokaa, joten ei muuta kuin sen äärelle lomps. Leon karvatkin saa tänään kyytiä ja katsotaan, jos vaikka saisin siitä saksimisoperaatiosta dokumenttia Instaan, mystories -puolelle ainakin. Mukavaa, kun siellä ei ole niin nöpönnuukaa, millaisia kuvia sinne lätkii. Sen enempää en näistä ankeanharmaista kuvaussäistä valittele, hih:)

Mukavaa viikkoa teille ja nähdään taas näillä kanavilla <3