Hyvää Uutta Vuotta Ystävät! Ainakin minulla on hattu täynnä toivoa ja jännitystäkin, mitä kaikkea mielenkiintoista tämä alkanut vuosi tuokaan tullessaan! Suurimpaan osaan voi tietysti itse vaikuttaa, mutta onneksi sattumuksillakin on oma sijansa. Tosin, sattumuksetkin tuppaa tapahtumaan vain niille, jotka ovat valmiita tekemään työtä niiden eteen.
Mutta pieni katsaus menneseen, aikalailla isojen muutosten vuoteen.
Vuosi 2014 alkoi rakentamisen ja työn ohella tapahtuneen opiskelun merkeissä. Ja tanskalaisten opiskelukavereiden kanssa palaveeratessa ja projektityötä tehdessä (joka siis kuului osana opiskeluohjelmaan).
Tammi-helmikuussa vietin kaiken vapaa-aikani nenä kiinni kirjoissa, kun valmistauduin opiskeluihin kuuluvia Lausannen opintojaksoja varten. Tuolta kyseiseltä ajalta en suoranaisesti muista muuta kuin raivopäistä lukemista pitkien työpäivien jälkeen.. En ymmärrä, miten onnistuin työstämään sentään 18 blogipostausta tänne blogiin. Ehkä se kuvastaa aika konkreettisella tavalla tämän blogiharrastuksen merkitystä minulle kaiken muun vastapainona. Ilman omaa irtiottoani olisin taatusti vähintäänkin pimahtanut:)
Maaliskuu olikin mielenkiintoinen kuukausi, koska muutimme vihdoin uuteen, rakentamaamme kotiin. Ja väliaikainen elämä pienehkössä keskusta-asunnossa loppui. Muuttoajankohta sattui perin mielenkiintoiseen välhämään, koska ehdin asustella vain kaksi yötä uudessa kodissamme ennen Lausannen matkaa. Mutta minähän en taatusti olisi minä, jos elämä olisi löysiä aikatauluja ja pelkkää mukavuusalueella oleskelua.
Tuosta keskustassa asumisesta on, näin jälkikäteen ajateltuna, pelkästään mahtavia muistoja! Oli se vaan niin helppoa, kun kaikki oli käden ulottuvilla. Ja voinpahan sanoa, että olen asunut ihan Helsingin ytimessä, 00100 postinumeroalueella, heh.
Vietin maalis-toukokuun aikana yhteensä neljä viikkoa Lausannessa, jossa sain tilaisuuden opiskella maailman arvostetuimmassa business -koulussa. Se oli ihan mieletöntä aikaa! Opin ihan käsittämättömän paljon sellaisista asioista, joita en ollut koskaan koulunpenkillä opiskellut! Ainakin minun aikana juristin koulutus oli lähinnä sitä substanssia, eikä siellä todellakaan opiskeltu mitään sosiaalisten valmiuksien kehittämisestä. "Pyh hömpötyksille". Tänä päivänä työelämä kun on tasapainottelua substanssin ja sosiaalisten valmiuksien kanssa, ja väittäisin että pääpaino alkaa olla tuossa jälkimmäisessä.
Sain maalis-toukokuun aikana sentään 22 blogipostaustakin aikaiseksi, vaikka elämä oli oppikirjojen, projektityön, Köpiksen reissujen, muuttamisen, sisustamisen, Lausannen keikkojen ja tietysti päivätyön täyttämää.
Lausannen jälkeen kesäkuussa oli syvän huokauksen hetki. Aikamoinen taakka tipahti harteilta, kun sain vihdoin laitettua oppikirjat sivuun ja oli aikaa ihan eri tavalla sekä blogiharrastukselle että uuden kodin sisustamiselle. Löimme Vepsäläisen kanssa "hynttyyt yhteen" ja Lari Vannisen suosiollisella avustuksella sain meidän kodin sellaiseen kuosiin, jossa oli (ja on tietysti edelleen) hyvä olla. Poseerasimmepa (Helsingin Sanomien aloitteesta) Larin kanssa myös eräässä Helsingin Sanomien jutussa, jossa esiteltiin yksi pieni palanen meidän kodin elektroniikkaa. Jännitin muuten kuollakseni, kuinka moni sen teistä huomaisi, koska minähän en linkkaile sellaisia tänne blogiin. Kiitos siis teille ihanille, fiksuille lukijoille, kun kunnioitatte valintaani pitää Business Womanin elämä ihan erillisenä omastani!
Kesä meni uuden kodin parissa ja uuteen perheenjäseneen tutustuessa ja onnen huumassa sain kesä-heinä-elokuun aikana työstettyä teille peräti 37 juttua.
Uudesta perheenjäsenenstä puheenollen, meidän elämä suorastaan mullistui heinäkuussa, jolloin meille muutti maailman suloisin ja ihanin karvapallero, Leo. Käykää lukemassa vaikka
tämä juttu, tai sitten
tämä, niin tiedätte, kenestä on kyse:) Leo on kaivautunut niin syvälle koko meidän perheen sydämiin, eikä oikein sanat edes riitä kuvaamaan sitä kiintymyksen määrää, mitä tunnemme sitä kohtaan! Leo todellakin ansaitsee enemmän palstatilaa täällä blogissa ja se toivottavasti tulee toteutumaan blogivuonna 2015. Että Hau hau.
Syksyn kohokohtia taisi olla projektityön luovutustilaisuus lokakuussa Kööpenhaminassa ja sen myötä vuoden kestäneen koulutusohjelman päättyminen ja tietysti marraskuussa tehty Nykin matka. Mieleen ja muistojen albumiin syöpyi myös marraskuinen, käsittämättömän mukava matka Tallinnaan yhdessä kauneustoimittajien ja blogikollega
Maijun kanssa.
Loka-marras- joulukuun aikana työstin teille vaivaiset 31 juttua, mikä tarkoittaa määrästä päätellen sitä, että työpäivät on olleet pitkiä..
"Ne ei ole muuten Timberlaket vaan Timberlandit, pahvi!"
Siinäpä lyhykäisyydessään mennyt vuosi recappina. Paljon kohokohtia, mutta vähemmän blogijuttuja.. Mahtavia yhteistyökuvioitakin tuli tehtyä, joskin aika monesta jouduin valitettavasti myös kieltäytymään. Onneksi vastasin myöntävästi Indiedays Inspiration´n kutsuun, koska se on ollut kyllä pelkästään etuoikeus. Minulle täydellisen sopiva tapa olla osana blogiyhteisöä.
Kiitos siis kaikille teille siellä ruutujen takana, ennenkaikkea kärsivällisyydestä ja tietysti ihanista kommenteista ja ylipäänsä siitä, että olette mukana!
Uuden vuoden kunniaksi kuvituksena toimikoon meidän taannoisen kuvauskeikan julkaisemattomat otokset. Niitä kun aina tuppaa kertymään..
